filosofinen psykologia yleistä ennen kuin lopussa 19th century on vedonnut voimakkaasti itsetutkiskelua. Pohdintoja, jotka koskevat mielessä perusteella nämä huomautukset olivat arvostelleet uraauurtava kannattajat enemmän tieteellinen lähestymistapa psykologia, kuten William James ja behaviorists Edward Thorndike, Clark Hull, John B. Watson ja B. F. Skinner., Kuitenkin, ei kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että itsetutkiskelun on itsessään ongelmallista, kuten Francisco Varela, joka on koulutettu kokeellinen osallistujat jäsennelty ”itsetutkiskelun” fenomenologinen vähentäminen.
1970-luvun alussa, Amedeo Giorgi sovellettu fenomenologinen teoria hänen kehitystä Kuvaava Fenomenologinen Menetelmä Psykologia jotta voidaan ratkaista tiettyjä ongelmia, jotka hän mieltää, mistä hänen työnsä psykofysiikka, kanssa lähestyy subjektiivisia ilmiöitä perinteisen hypoteettis-deduktiivinen framework of natural sciences., Giorgi toivoi voivansa käyttää luonnontieteellisestä taustastaan oppimaansa tiukan laadullisen tutkimusmenetelmän kehittämiseen. Giorgi onkin kuvaillut kokonaisprojektiaan sellaiseksi: ”ei ole mitään luonnontieteiden kaltaista… koska sen inhimilliset kokemukset ja inhimilliset ilmiöt. Haluan olla varma, että kriteerimme ovat seuraavat: että jokaisen luonnontieteilijän on kunnioitettava menetelmäämme. En ole vain yrittää tyydyttää lääkärit tai terapeutit, tai humanisteja, yritän tyydyttää kaikkein vakavia kriteeri—luonnon tutkijat…, koska odotan, että jonain päivänä, kun laadullinen tutkimus kehittyy ja vahvistuu, luonnontieteelliset ihmiset tulevat arvostelemaan sitä. Ja haluan pystyä seisomaan ja sanoa, ’Mennä eteenpäin, arvostella sitä—mutta et löydä mitään puutteita täällä.”
Filosofit ovat jo pitkään joutuneet ongelma ”qualia”. Harvat filosofit uskovat, että se on mahdollista, olla varma, että yksi henkilö on kokemus ”punoitusta” objekti on sama kuin toisen henkilön, vaikka molemmat henkilöt olivat tosiasiallisesti sama geneettinen ja kokemuksellinen historia., Periaatteessa sama vaikeus syntyy tunteita (subjektiivinen kokemus, tunteet), kokemus vaivaa, ja erityisesti ”tarkoittaa” käsitteitä. Tämän seurauksena monet laadulliset psykologit ovat väittäneet, fenomenologinen tutkimus on lähinnä siitä, että ”merkitys-making”, ja siten kysymys on käsiteltävä tulkinnalliset lähestymistavat.